”Alihankkija yritti kaapata ideamme ja asiakkaamme”

”Oli kevättalvi 1974. Lappsetin neljäs sesonki oli juuri alkamassa.

Ensimmäiset vuodet olivat olleet niukkoja.

Koko helkutin pitkä talvi piti aina odottaa, että tilauksia tuli taas. Leikkipaikkavälineitä ei talvella juuri tilattu.

Syksyisin verenpaineeni nousi samaan tahtiin kuin tilausten määrä väheni.

Vuodesta 1974 näytti kuitenkin tulevan hyvä. Minä ja veljeni Risto olimme tehneet syksyn ja talven aikana enemmän asiakaskäyntejä kuin koskaan.

Maaliskuussa puhelin soi. Alihankkija ilmoitti, että hän ei enää valmista meille tuotteita. Hän oli aloittanut kilpailevien tuotteiden valmistuksen ja myymisen suoraan asiakkaillemme.

Hän tiesi kaiken tarpeellisen, asiakkaiden nimistä alkaen. Mihin hän meitä enää tarvitsi?

Olimme ulkoistaneet tuotteiden tuotannon ja toimituksen. Suunnittelimme ja markkinoimme tuotteet itse.

Tärkeä mies löytyi

Tilanne oli epätoivoinen. Meillä oli paljon tilauksia ja uusia tuli jatkuvasti. Olimme sitoutuneet neljän viikon toimitusaikoihin, mutta yhtäkkiä meillä ei ollutkaan valmistajaa myymillemme tuotteille.

Olin opiskellut yhteiskuntatieteitä, eikä minulla ollut käsitystä puutöiden tekemisestä.

Pelkäsin, että koko homma kuihtuu ja vuosien työ valuu hukkaan.

Silloin avuksemme riensi mies, josta tuli yrityksellemme hyvin tärkeä vuosikymmeniksi.

Pitkäsen Jouko oli ollut Riston kanssa samalla yrittäjäkurssilla. Risto sanoi, että Jouko on hyvä poika, palkataan hänet.

Niin tehtiin. Jouko organisoi tuotannon ja ostotoiminnan.

Emme saaneet tarvittavia tiloja, joten Jouko rakensi suolle yhden pitkän pöydän ja otti siellä kumisaappaat jalassa tavaraa vastaan.

Meillä oli asiakkaiden luottamus. Yhtään tilausta ei peruttu.

Saimme siirrettyä toimituksia niin, että ne hoidettiin kesän ja syksyn aikana. Pahimmillaan toimitukset siirtyivät neljä kuukautta.

Ei ikinä enää

Sen jälkeen emme antaneet kenellekään valmistettavaksi kokonaista tuotetta.

Hajautimme valmistuksen: yksi taho teki leikkipaikkavälineiden metalliosat, toinen taho puuosat. Itse valmistimme paljon materiaalia ja vähän työtä vaativat osat.

Näin varmistimme, että kenelläkään ei ollut liian paljon valtaa. Se oli meille myös kasvun ja kehityksen lähde. Opimme tuntemaan valmistusmenetelmiä ja pääsimme syvemmälle bisnekseen.

Lopulta oli onnellinen sattuma, että näin kävi. Pääsimme itse hallitsemaan tuotantoa ja logistiikkaa.

Alihankkija ei olisi pystynyt kasvamaan samaan tahtiin kuin me. Emmekä me olisi pystyneet etenemään näin ilman niitä tietoja, jotka saimme kun tuotimme tuotteet itse.

Nykyään meillä on kymmeniä alihankkijoita lukuisissa eri maissa.”

Ratkaisun avain: Hajauttaminen

Antero Ikäheimo perusti Lappsetin 40 vuotta sitten. Hän sai silloisesta Postipankista 10 000 markan lainan, jolla yritystoiminta saatiin käyntiin.

Ikäheimolla on pettämätön liikemiesvaisto. Mutta se on solidaarisen, lämpimän ihmisen vaisto.

Ikäheimo uskoo, että uhraukset ja hyvät teot kannattavat myös yritysmaailmassa.

Esimerkki: vuoden 1997 Kaukoidän kriisissä Korean rahayksikkö romahti. Yhtäkkiä Lappsetista tuli korealaiselle asiakkaalle 40 prosenttia aiempaa kalliimpi.

Lappset laski sinä vuonna Korean myyntihintoja ja luopui kaikista voittomarginaaleistaan.

- Nyt meillä on hiton uskollinen asiakas Koreassa, ja Korea on suurin vientimaamme, Ikäheimo sanoo.

Toisaalta vuoden 1974 alihankkijakriisi opetti Ikäheimolle, että keneenkään ei kannata luottaa liikaa.

- Tietyt asiat on oltava itsellä hanskassa. Itse en koskaan ulkoistaisi tuotekehitystä, myyntiä, markkinointia, laskentaa tai tavarantoimituksia asiakkaille.

Lappsetilla on 20 000 komponenttia, jotka pitää toimittaa asiakkaalle päivän tarkkuudella.

Yrittäjä ei voi luottaa, että alihankkija sen tekee.

Lappset on myös hajauttanut riskit laajalle. Yritys painaa esitteitä 50 000 asiakkaalle kahdellakymmenellä eri kielellä.

Heilahtelut ovat vähäisiä. Vaikka jotkut lukuisista markkinoista painuisivat alaspäin, samaan aikaan riittää niitä, joissa mennään hyvää vauhtia ylöspäin.

Fakta

Lappset Group Oy

Leikkipaikkavälineitä. Antero Ikäheimon vuonna 1970 perustama perheyritys. Ikäheimo jäi eläkkeelle vuonna 2003.

300. Vientiä yli 40 maahan.

47,6 miljoonaa euroa. Tuplasi liikevoittonsa viime vuonna.