Aikamatka omaan ja kemiläisten lähihistoriaan alkaa valokuvista
- Kemin kansakoululaiset kilpasilla Ristikankaalla ja hiihtoretkillä Selkäsaaressa 1950-luvun puolivälissä. Opettaja Kaarlo Markkanen kuvasi nuorisolle järjestettyjä rientoja.
Kansakoululaisten hiihtoretkien ja -kilpailujen kuvasarjan ottamisesta on kulunut viisikymmentäviisi vuotta. Karjalahden kansakoulun (nyk. Koivuharjun koulun) johtajaopettajan Kaarlo Markkasen näppäilemät otokset vievät vielä hyvin muistissa olevaan kemiläiseen historiaan.
Saimi Markkasen lahjoittamat kuvat muodostavat merkittävän osan viimeisen kymmenen vuoden aikana tehdyistä lahjoituksista.
– Olemme valikoineet kaikkiaan kahdenkymmenen lahjoittajan kuvista Sadonkorjuu-näyttelyn, jossa on yli 130 valokuvaa. Ne kertovat Kemistä, rakennuksista, elinkeinoista, kaupasta, palveluista ja ihmisten toimista 1800-luvun lopulta 1970-luvulle, sanoo historiallisen museon intendentti Helka Savikuja.
– Toinen tärkeä lahjoitus on saatu Urpu Hammarilta, jonka valokuvausliike Foto Hammar toimi aikoinaan Valtakadun Valtalinnassa.
Näyttely osoittaa, miten Kemin kaupunkikuva on aikojen varrella muuttunut. Katunäkymistä on taloja kadonnut uudisrakentamisen tieltä ja liikkeitä hävinnyt. Harrastajat ja ammattilaiset ovat tallentaneet eri aikakausien näkymiä. Savikuja arvostaa esimerkiksi Pajusaaren asutusalueen rakentamisvaiheen kuvia.
– Tällainen rakentamisen dokumentointi on varsin harvinaista.
Lahjoittajien määrä on myös varmistanut aihepiirien runsauden. Näyttely onkin ripustettu aihekokonaisuuksin.
Museon kuva-arkisto saa lahjoituksia vuosittain. Osasta kuvia on hyvät tunnistetiedot, mutta joidenkin tapahtuma-ajat ja ihmisten nimet ovat saattaneet kadota muistista.
Sadonkorjuu-näyttelyn yhtenä tarkoituksena onkin saada lisätietoja valokuvista. Sitä varten museolla oleviin lomakkeisiin voi täydentää muistamansa asiat ja henkilöt.
Malliesimerkki tietojen korjaamisesta – tai ainakin ehdotuksesta – saatiin jo näyttelyn lehdistötilaisuudessa. Kuva 113 (käykää katsomassa!) esittää nykytietojen mukaan näkymän Isohaaran sillan rakentamisesta. Kuvausvuotta ei tiedetä. Kemiläistoimittajan mielestä valokuvassa on Jokisuun erottelutyömaa, jossa hänkin oli koululaisena töissä. Erottelupuomien ja tukkilauttojen taustalla näkyy ainakin Vilmilän kerrostalon valkea torni, joten Isohaaran tuntumassa ollaan.
Mikä lienee totuus ja ajankohta?
Kemin historiallinen museo ottaa edelleen vastaan valokuvalahjoituksia.
– Erityisesti kaipaamme arjen, kodin ja työn kuvia, Savikuja ehdottaa.
Loppuvuodesta museoon on suunnitteilla toinen Sadonkorjuu-näyttely, tällä kertaa viimeisen kymmenen vuoden ajanjakson esinelahjoituksista.
