Juhannus on aina ikävän kostea

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos on juuri julkaissut teoksen suomalaisesta juomakulttuurista ja sen muutoksista. Ajankohta on ikävän sopiva: Suomen juhannus voi olla kylmä tai lämmin, sateinen tai aurinkoinen, mutta aivan varmasti se on kostea.

Alkoholin kulutus on lisääntynyt vuosikymmenien saatossa hurjasti ja juhannusaatto on vuosikierron kulutuspiikki. Erikoistutkija Pia Mäkelä laskee, että normaalina lauantai-iltana lähes miljoona suomalaista istuu mukin ääressä. Juhannusaatto rikkoo tämänkin luvun.

Alkoholi on Suomessa nyt halvempaa kuin koskaan ennen. 1970-luvun alussa teollisuustyöntekijä tarvitsi Koskenkorva-pulloon kolmen tunnin palkkansa, nyt pullon saa puolen tunnin uurastuksella. Pullon tienaa paljon nopeammin kuin edes suomalainen kykenee sitä juomaan.

Lisäksi alkoholin saatavuus on hyvä, eikä tasa-arvon aika ja idea vedä enää entisen korkeita rajoja miesten ja naisten juomisen välille. Vuona 1968 naisista 40 prosenttia oli täysraittiita, nyt enää joka kymmenes.

Miehet juovat yhä suurimman osan alkoholista, noin kaksi kolmasosaa. Viimeisten 40 vuoden aikana miesten alkoholinkulutus on kaksinkertaistunut, mutta naisilla lähes kuusinkertaistunut.

Nykyisin jo kolme neljännestä kulutuksesta juodaan kotioloissa. Naisten kasvaneen käytön myötä alkoholista on voinut tulla puolisoiden yhteinen harrastus. Suomalainen kulutus painottuu yhä iltoihin ja viikonloppuihin, vaikka välipäiviinkin varsinkin kaupungeissa satsataan yhä enemmän.

Vaikka lainsäätäjä on systemaattisesti vapauttanut alkoholipolitiikkaa, kansalaisten asenteet eivät ole muuttuneet samaa tahtia. Tutkijat ovat havainneet asenteiden taas tiukentuneen sen jälkeen kun veronalennus 2004 pudotti tuntuvasti alkoholin hintaa. Kulutus kiihtyi ja juomisen haitat näkyvät entistä selvemmin.

Juuri kulutuksen jatkuva kasvu on suomalaisen juomakulttuurin kummajainen ja musta piste. Valistus on laajaa ja asiallista, kansalaisten tietotaso ja koulutus korkeampaa kuin koskaan ennen.

Ruokatottumuksista on onnistuttu kitkemään tai ainakin tuntuvasti vähentämään pahimpien terveysriskien aiheuttajia. Viimeistään 1970-80-luvulta lähtien matkustelu, vieraat mannut ja maanosatkin ovat tulleet suomalaisille tutuksi. EU–maan asukkaina olemme yhä suomalaisia, mutta samalla myös aiempaa enemmän eurooppalaisia.

Kaikki tämä on myös muuttanut Suomea ja suomalaisia, mutta suhde viinaan tuntuu kuin kiveen – tai geeneihin – hakatulta. Arvioiden mukaan kaikista sairauksista jo noin 40 prosentin taustalla on alkoholi.

Kaikista ponnisteluista, projekteista ja hintapolitiikkamuutoksista huolimatta alkoholin kulutus vain lisääntyy – kaikissa väestöryhmissä. Silti ei voi olla niin, että tälle asialle ei voida mitään.