Nauti metsien superruoka mieluiten tuoreeltaan
- Kotimaisissa marjoissa on kosolti terveydelle hyvää tekeviä aineita.
Kotimaisissa marjoissa on niin mahdottoman paljon terveydelle hyvää tekeviä aineita, että niiden nykyisen kulutuksen soisi nousevan reilusti.
– Suositusten mukaan kotimaisia marjoja kannattaisi syödä noin sata grammaa päivittäin, vinkkaa Arktisten aromien toiminnanjohtaja Simo Moisio.
– Ensinnäkin marjojen energiapitoisuus on alhainen, eli niillä kannattaa korvata rasvaisempia ruoka-aineita. Toiseksi marjojen vitamiinipitoisuus korkea. Erityisen paljon niissä on C-vitamiinia, ja joissain marjoissa on myös E-vitamiinia.
Moision mukaan ulkomaisiin hedelmiin verrattuna kotimaisissa marjoissa on myös huomattavasti enemmän kivennäis- ja hivenaineita. Kaliumia marjoissa on paljon suhteessa natriumiin, ja tämä on terveellistä verenpaineen kannalta.
Mustikkaa silmille
Kaikkein terveellisintä marjoissa ovat Moision mukaan niiden fenoliset yhdisteet eli väriaineet.
– Fenolisia yhdisteitä eli kansankielellä antioksidantteja ei varsinaisesti luokitella ravintoaineiksi, mutta niillä on havaittu olevan hyödyllisiä vaikutuksia ihmiselle.
Moision mukaan ruokavaliossamme parhaimpia polyfenoleiden lähteitä ovat juuri luonnonmarjat.
Antosyaanit ovat väriltään voimakkaan punaisia, sinisiä ja violetteja kasvien solunesteessä esiintyviä fenoliyhdisteitä.
Eniten antosyaaneja sisältävät tummansiniset marjat, kuten mustikka, variksenmarja, mustaherukka ja juolukka.
Varsinkin Aasiassa arvostetaan antosyaania sisältäviä marjoja, sillä niiden uskotaan auttavan esimerkiksi silmä-, sydän- ja verisuonivaivoissa.
VTT:n tutkimuksissa lakan, vadelman ja mesimarjan sisältämän ellagitanniinin on havaittu estävän eräiden haitallisten bakteerien, kuten salmonellan kasvua.
Puolukkaa sydämelle
Resveratrolia esiintyy runsaasti tummassa viinirypäleessä ja kotoisassa puolukassa.
– Runsasta viinirypäleiden käyttöä epäillään yhdeksi syyksi siihen, että ranskalaisilla on vähän sydäntauteja, vaikka he syövät rasvaista ruokaa, Moisio mainitsee.
Puolukan ja karpalon sisältämien lignaanien on puolestaan arvioitu estävän hormoniperäisten syöpien kehittymistä.
Moisio kehottaa syömään luonnonmarjat tuoreena.
– Säilöntämenetelmistä parhaita ovat pakastaminen ja kuivaaminen. Hillotessa marjojen hyvistä ainesosista tuhoutuu 20–30 prosenttia ja mehustamalla 80 prosenttia, Moisio laskee ja usuttaa samalla suomalaisia harrastamaan ilmaista hyötyliikuntaa marjametsässä.

