Lounais-Lappi

Havupuiden tuulenpesät ovat yleisempiä pohjoisessa

Nyt bongaillaan puiden latvoja. Havupuun tuulenpesän aiheuttaa mutaatio, lehtipuun tuulenpesä on sienitauti.

Tuntematon
Havupuiden tuulenpesät ovat yleisempiä pohjoisessa

Tuulenpesiä voi muodostua myös kuusiin.

Taina Nuutinen-Kallio

Talvisaikaan lehtipuista on helppo bongailla tuulenpesiä. Metsätauteihin erikoistunut erikoistutkija Risto Jalkanen Luonnonvarakeskuksesta muistuttaa, että tuulenpesiä esiintyy myös havupuissa, kuten kuusessa tai männyssä.

- Havupuiden tuulenpesät näkyvät kesät talvet. Komeat, pyöreät tuulenpesät voivat kasvaa suuriksi. Ne ovat parhaimmillaan viisi–kuusi metriä halkaisijaltaan, Jalkanen toteaa.

Lehtipuiden tuulenpesät ovat sienitautien aiheuttamia, mutta havupuiden tuulenpesät johtuvat mutaatioista.

- Puuhun alkaa kasvaa lyhyitä oksia tiheään. Neulaset ovat pieniä. Tuulenpesä on selvästi erivärinen, tumma ja huonosti läpinäkyvä rakennelma.

Männyn tuulenpesiä voi löytää harvakseltaan lappilaisista metsistä. Myös Meri-Lapista.

Havupuiden tuulenpesät ovat yleisempiä pohjoisessa kuin etelässä. Jalkasen mukaan se voi johtua esimerkiksi pohjoisen metsien pitkäikäisyydestä tai kevätsäteilystä.

- Kevätsäteily on tunnetusti voimakasta täällä pohjoisessa. Se aiheuttaa silmussa muutoksia eli mutaatioita, jonka vaikutuksesta puu alkaa tuottaa erilaista versoa ja neulastoa. Tästä ei ole varmuutta. On vain päätelty, että näin se voisi olla.

Puussa on yksi paikka, jossa mutaatio tapahtuu vain yhden kerran. Kun vuosia kuluu, muuttunut kohta laajenee ja laajenee.

- Jos tuulenpesään syntyy käpyjä, niin periaatteessa näistä voisi syntyä pallomaisia tuulenpesän muotoisia uusia pieniä kääpiöpuita.

Suomessa havupuiden tuulenpesämutaatiosta on kehitetty koristepuulaji.

Lehtipuiden tuulenpesiä on raudus- ja hieskoivuissa, tunturikoivuissa ja vaivaiskoivuissa sekä harvakseltaan myös lepissä. Etenkin hies- ja rauduskoivut ovat alttiita koivun tuulenpesäsienelle.

- Koivujen tuulenpesät ovat yleisiä. Usein tuulenpesiä esiintyy vanhojen rakennusten lähellä kasvavissa puissa.

Pirteissä on poltettu puuta, ja Jalkanen arvelee tämän altistavan puita tuulenpesäsienelle. Kenties puiden vastustuskyky on alentunut asutuksen lähellä. Lehtipuissa tuulenpesäsieni tartuttaa uuden verson, jolloin tyveen muodostuu paljon uusia silmuja. Ne kasvavat seuraavana kesänä pidemmiksi, mutta sieni tappaa silmut. Jokaisen verson tyvelle kasvaa taas runsaasti uusia silmuja. Siten syntyy puissa nähtävä kimppu, josta tuulenpesäsienen tunnistaa.

Koivutuulenpesiä syntyy iäkkäämpiin puihin. Mitä enemmän kasvissa on tuulenpesiä, sitä alttiimpi se on saamaan niitä lisää.

- Sienen itiöitä syntyy kokoajan, kun tuulenpesä on voimissaan. Luonnossa on valtava vaihtelu kestävyyden suhteen. Toisilla puilla on parempi vastustuskyky kuin toisilla.

Yhdessä tuulenpesässä sieni voi elää pitkiäkin aikoja. Jossain vaiheessa sienen lisääntyminen kuitenkin loppuu ja yksittäinen tuulenpesä voi kadota puusta kokonaan.

- Siihen voi olla syynä latvuksen varjostuksen kasvu. Kaikkien sienten esiintymisessä on vuosittaista vaihtelua riippuen ulkoisista tekijöistä, kuten kosteudesta ja lämpötilasta, Jalkanen selvittää.

Bongasitko komean tuulenpesän? Lähetä kuva osoitteeseen toimitus@lounaislappi.fi


Kirjoita kommentti

Perustele, kirjoita selkeästi, älä vähättele ihmisiä, ÄLÄ HUUDA. Pysy aiheessa ja muista käytöstavat. Kommentit luetaan ja tarvittaessa muokataan ennen julkaisua.

Meillä on nollatoleranssi alatyyliselle ilmaisulle, henkilöön käyvälle arvostelulle ja vihamielisyydelle. Emme julkaise kommentteja, joiden ainoa sisältö on negatiivinen mielipide vailla perusteluja. Jätämme julkaisematta myös ne kommentit, joissa ei lainkaan piitata oikeinkirjoituksesta kuten isoista alkukirjaimista tai välilyönneistä.

Kiitos etukäteen rakentavasta kommentistasi!

Lue myös