Pää pois pensaasta

Sote suo kunnille hengähdystauon, muttei ratkaise kuntien perusongelmia. Niiden puimiseen tarvitaan vallitsevat tosiasiat tunnustavia kuntapäättäjiä.

Pää pois pensaasta

Väestö ikääntyy väistämättä, mikä näkyy myös kuntataloudessa.

Kuntien väliset erot ovat suuret ja ne vain kasvavat lähitulevaisuudessa. Eikä tämä johdu tulevasta maakunta- ja sote-uudistuksesta.

Suomessa on noin 300 kuntaa, joista vain 50:ssä työikäisen väestön (22–64-vuotiaat) osuus kasvaa vuoteen 2030 mennessä ainakin, jos ennusteita on uskominen. Kyseiset kasvukunnat ovat niitä samoja, jotka ovat jo ennestään elinvoimaisia ja vahvoja.

Valtaosassa lopuista, noin 250 kunnasta kyyti on kylmää. Väestö vanhenee ja työikäisten määrä vähenee eli kulut nousevat, mutta tulot laskevat.

Tiedossa on, että yli 75-vuotiaan väestön osuus kasvaa 2015–2030 noin 70 prosenttia. Ilman ihmettä ollaan 2030 tilanteessa, missä joka kolmannen kunnan väestöllinen huoltosuhde on yli sata. Tämä tarkoittaa sitä, että kunnasta löytyy enemmän lapsia ja varsinkin eläkeläisiä kuin työikäisiä, mikä aiheuttaa kuntataloudelle isoja ongelmia.

Moni kuntapäättäjä tai sellaiseksi pyrkivä tuntuu luottavan ihmeen lisäksi siihen, että maakunta- ja sote-uudistus ratkaisee ongelmat. Siirtäähän uudistus sosiaali- ja terveydenhuollon jättimäiset, alati kasvavat kustannukset kunnalta valtion maksettaviksi.

Sote voikin tuoda hetkellistä helpotusta kuntatalouteen, muttei ratkaise varsinaista ongelmaa. Se jää edelleen kuntapäättäjien ratkaistavaksi.

Muuttoliiketutkija Timo Aron mukaan Suomessa on yhä paljon kuntia, jotka kieltäytyvät uskomasta tai edes ajattelemasta väestöennusteita (LK/PS 9.1.). Tällaisten kuntien päättäjät eivät osaa tai halua miettiä kunnan kehitystä vuosikymmenen tai kahden päähän, vaan keskittävät kaikki voimavaransa valtuustokaudesta tai seuraavasta budjettivuodesta selviämiseen. Osa saattaa tiedostaa vaikeiden muutosten välttämättömyyden, mutta jättää ne tekemättä, koska pelkää sen syövän omaa ja puolueensa suosiota.

Ensi kevään kuntavaaleissa ja tulevan vuoden maakuntavaaleissa on paljon pelissä. Lapin kuntien ja maakunnan päättäviin elimiin tarvitaan pelkäämättömiä, populismista piittaamattomia päättäjiä, jotka tunnustavat tosiasiat ja tekevät tarvittavat muutokset tilanteen korjaamiseksi.

Tämä ei tarkoita sitä, että lappilaisten pitäisi nostaa kätensä pystyyn muuttoliikkeen ja muun ”väistämättömyyden” edessä. Loppupelissä on paikallisista ihmisistä ja heidän valitsemistaan päättäjistä kiinni, säilyttääkö kunta tai maakunta elinvoimaisuutensa muutosten ajassa, missä siinäkin väistämätöntä on loppujen lopuksi vain elämä ja kuolema.


Kommentit (1)

  • Nimetön

    Kunnanhan pitäisi periaatteessa pärjätä vaikka se olisi täynnä eläkeläisiä. Onhan se itsehallintoyhdyskunta. Ja maakunta ottaa soteasiat hoitaakseen. Mitähän tuo Aro oikein horisee. Onhan meillä eläkeläisilläkin äänioikeus ja itsehallinto-oikeus kuten työikäisilläkin. Sekä perustuslain takaama tasa-arvo peruspalveluihin.

Kirjoita kommentti

Ohjeet: Kirjoita kommenttisi tähän. Voit ottaa kantaa, mutta muista hyvät tavat. Kirjoittajat vastaavat itse kommenteistaan. Keskustelu on esimoderoitu, eli kommentit luetaan ennen julkaisua.

Lue myös