Uusi sota Kemijoelle

Ely-keskus haluaa Kemijoki Oy:n rakentavan kalaportaat Kemijoen voimalaitoksiin. Edessä voi olla vuosikymmenien taistelu.

Nina Susi
Uusi sota Kemijoelle

Isohaaraan on jo rakennettu kaksi kalatietä.

Lohen nousu Kemijokeen päättyi Isohaaran voimalaitoksen valmistuttua 1940-luvun lopulla. Voimalaitokseen rakennettiin lohia varten hissi, mutta lohet eivät oppineet sitä käyttämään. Elettiin kiivainta jälleenrakennuksen aikaa ja lappilaisilla oli muitakin murheita kuin lohen katoaminen. Sähkö edusti edistystä.

1990-luvun alkupuolella Isohaaraan rakennettiin kalatie voimalaitoslaajennuksen yhteydessä. Seuraava, impulssitoiminen lohiporras valmistui vuonna 2012. Yläjuoksulle on istutettu myös kaloja toivoen, että ne pääsevät joskus takaisin kutemaan.

Vuosia on myös puhuttu kalaportaiden rakentamisesta kaikkiin Isohaaran ja Rovaniemen välisiin voimalaitoksiin. Puheita pitemmälle ei ole silti päästy. Ihmiset rupesivat pitämään kalaportaita ns. ikuisuuskysymyksenä.

Moni taisikin yllättyä, kun Lapin ely-keskuksen edustajat kertoivat perjantaina, että ely jättää Pohjois-Suomen aluehallintovirastoon hakemuksen kalanhoitovelvoitteiden muuttamiseksi ja kalaportaiden rakentamiseksi. Uudistusten hintaa kukaan ei rupea vielä arvioimaan. Laskun maksaisivat Kemijoki Oy ja Pohjolan Voima Isohaaran osalta.

Elyn mielestä ensin pitää rakentaa kaloille kulkureitti Ala-Kemijoen viiteen voimalaitokseen. Niiden käynnistyttyä ruvetaan rakentamaan kalateitä Rovaniemen yläpuolelle. Lisäksi ely esittää, että jokiyhtiön istutusvelvoitetta kasvatetaan seitsemän kertaiseksi.

Kalojen määrää halutaan lisätä sekä lohen luontaisen nousun avulla että kalanpoikasten mittavilla istutuksilla.

Ely-keskuksen hakemus menee Pohjois-Suomen aluehallintovirastoon, joka päättää kalatalousvelvoitteen muuttamisesta. Avin päätöksen sisältöä voi vain arvailla, mutta se on todennäköistä, ettei näin raju muutos toteudu hetkessä. Kemijoen kalatalousvelvoitteista väännettiin kolmekymmentä vuotta ja niin voi käydä tälläkin kertaa.

Kemijoki Oy:n toimitusjohtaja Tuomas Timosen mielestä Elyn esitys on kohtuuton ja perustuu perusteettomiin toiveisiin pikemminkin kuin selkeisiin arvioihin saatavista hyödyistä. Timonen ennakoi, että edessä on pitkä ja repivä velvoiteprosessi. Minkäänlaista kustannus-hyöty -vertailua ei ole tehty.

Kemijoki Oy:n edustajat kuulivat elyn esityksestä vasta torstaina eli päivää ennen esityksen julkistamista. Tämä kertoo selkeästi siitä, ettei yhteistyötä jokiyhtiön ja kalatalousviranomaisten kanssa ole juuri harrastettu. Koskisotia saattaa seurata kalaporrassota.


Kommentit (2)

  • Nimetön

    Otamma väsytysvoiton pelihousujaan repivästä Timosesta . . .

  • Nimetön

    Suurin vaikutus kuntatalouteen kalaportaiden teolla olisi Keminmaalle, Tervolalle ja Rovaniemelle.
    Kalaportaiden vaihtoehtona voisi olla hyvä miettiä pitemmän nousuputken tekoa jossa olisi myös levähdyspaikkoja. Putken etuna on kaloille vapaampi kulku molempiin suuntiin sekä salakalastuksen estomahdollisuus. Esim. Lohihan noyusee pääosin tulva-aikana jolloin vettä juoksutetaan joka tapauksessa turbiinien ohi. Lohen nousullahan ei ole merkitystä jos se ei pääse Rovaniemelle asti ja siitä vapaaseen Ounasjokeen. Uppopuut myös poistettava joenpohjasta.

Kirjoita kommentti

Perustele, kirjoita selkeästi, älä vähättele ihmisiä, ÄLÄ HUUDA. Pysy aiheessa ja muista käytöstavat. Kommentit luetaan ja tarvittaessa muokataan ennen julkaisua.

Meillä on nollatoleranssi alatyyliselle ilmaisulle, henkilöön käyvälle arvostelulle ja vihamielisyydelle. Emme julkaise kommentteja, joiden ainoa sisältö on negatiivinen mielipide vailla perusteluja. Jätämme julkaisematta myös ne kommentit, joissa ei lainkaan piitata oikeinkirjoituksesta kuten isoista alkukirjaimista tai välilyönneistä.

Kiitos etukäteen rakentavasta kommentistasi!

Lue myös